Ski Slopestyle

Ski Halfpipe

Big Air

Kumparelasku

Skicross

Freeride

Välineet

Freestylehiihtoharrastuksen aloittaminen ei vaadi erikoisvälineitä. Laskettelusukset, monot, sauvat, kypärä sekä selkäpanssari ovat välttämättömät. Harrastuskipinän iskettyä ja taidon kasvaessa välineiltäkin vaaditaan enemmän. Halfpipessa ja parkeissa toimivat twintip-sukset parhaiten, kumpareissa vastaavasti kumparesukset ja skicrossissa suurpujottelusukset. Mutta käyntiin pääsee peruslaskettelusuksilla.

Ski Slopestyle

Slopestyle on twintip-suksilla laskettava laji, jossa lasketaan slopestylerata – eli parkki. Lajissa nähdään paljon erilaisia näyttäviä temppuja ilmassa, kaiteiden päällä sekä muilla erikoissuorituspaikoilla. Laskijat pyrkivät myös käyttämään mielikuvitusta, joka tekee lajista hyvin mielenkiintoisen ja vauhdikkaan.


Slopestylerata sisältää:


  • Liu’uttavia kapeita kaiteita (reilejä) sekä leveämpiä kaiteita (pressejä). Näissä vaihtoehtoja on yleensä useampia; reilit saattavat olla tasaisella, mennä ylöspäin tai alaspäin. Ne voivat myös sisältää kulmia (kinkkejä) tai mutkia, jotka lisäävät huomattavasti reilien haastavuutta.
  • Hyppyreitä, joita on erikokoisia ja mallisia.
  • Radalla saattaa myös olla erikoisuuksia, kuten liu’uttavia seiniä (wallraideja) tai tynnyreitä (bonkkeja). Näihin voi ilmalennon aikana tehdä temppuja ottamalla käsillä apua bonkista tai kolauttamalla suksilla (bonkkaamalla).

Slopestylessä annetaan koko laskusta pisteitä asteikolla 0-100 seuraavilla kriteereillä:


  • Tekninen suoritus
  • Vaikeusaste
  • Laajuus/suuruus (kuinka korkealle ja näyttävästi hypyt menevät)
  • Moninaisuus (pyöriminen molempiin suuntiin sekä etuperin että takaperin)
  • Kehittyvyys (tekeekö laskija sellaisia temppuja, joita kilpailussa ei vielä ole nähty)

Kokonaisuudessa slopestyle on erittäin näyttävä laji, jossa laskijat osoittavat omaa persoonallista tyyliään käyttämällä radan suorituspaikkoja tekemällä juuri sellaisia temppuja, joita laskija itse haluaa – tyyli on vapaa, eli freestyle!


Ski slopestyle on uusi olympialaji ja oli ensimmäistä kertaa mukana Sotshin olympialaisissa vuonna 2014.

Ski Halfpipe

Halfpipe on freestylelaji, jota lasketaan twintip-suksilla lumikourussa. Lajia sanotaan lyhyesti ”paipiksi” ja siinä nähdään näyttäviä sekä ilmavia temppuja, niin etuperin kuin takaperin.


Paipin kaaret ovat 7 metriä korkeat, kaarien välinen matka on noin 21 metriä ja kokonaisuudessaan paipin pituus on noin 150 metriä. Yhdessä laskussa (ranissa) tehdään yleensä noin 5-7 hyppyä.


Ski halfpipe –kilpailuissa annetaan pisteitä asteikolla 0-100 seuraavilla kriteereillä:


  • Tekninen suoritus
  • Vaikeusaste
  • Laajuus/suuruus (kuinka korkealle ja näyttävästi hypyt menevät)
  • Moninaisuus (pyöriminen molempiin suuntiin sekä etuperin että takaperin)
  • Kehittyvyys (tekeekö laskija sellaisia temppuja, joita kilpailussa ei vielä ole nähty)

Paipissa laskijoiden persoonallinen tyyli laskea ja tehdä temppuja näkyy hyvin. Jotkut keskittyvät tekemään helpompia temppuja korkealle ja näyttävästi kun taas osa laskijoista yrittää saada tehtyä mahdollisemman vaikeita temppuja jokaiseen hyppyyn.


Tyyli on vapaa – ja jokainen laskija päättää itse mitä haluaa tehdä.


Ski halfpipe on uusi olympialaji ja oli ensimmäistä kertaa mukana Sotshin olympialaisissa vuonna 2014.

Big Air

Big Air on laskettelun eräs alalaji. Siinä kilpailija hyppää ja suorittaa temppuja erikokoisista hyppyreistä. Jos on kyse kilpailusta tuomarit pisteyttävät suorituksen arvostelemalla hypyn suorituspuhtautta, korkeutta, vaikeutta ja showmaisuutta ja kussakin laskussa on vain yksi hyppy. Suoritusvarmuus sekä monipuolisuus ovat avainasemassa tässä lajissa. Big Air - kilpailut ovat erittäin suosittuja näyttävyytensä takia. Nykyään järjestään Big Air -kilpailuja sekä suksilla että laudalla mm. kaupunkien keskustoihin varta vasten rakennetuissa hyppyreissä sekä XGames-kisoissa.


Kumparelasku

Kumparelasku on olympialaisten, freestylen maailmancupin sekä MM-kisojen virallinen laji.


Kumparerinne on jyrkkä, tasaisesti pieniä kumpareita täynnä oleva rinne. Lisäksi radalla on kaksi isompaa hyppykumparetta; ensimmäinen radan yläosassa ja toinen radan alaosassa - kuitenkin niin, että kumpareet jatkuvat vielä toisenkin hyppyrin jälkeen. Virallisissa arvokisoissa radan pituus tulee olla 235 metriä +- 35 metriä.


Arvosteluperusteet: Kumparelasku on taitolaji, jossa vähintään viisi tuomaria arvostelee laskijan laskusuorituksen. Yhdessä kisalaskussa suoritetaan kaksi erilaista hyppyä ja pyritään laskemaan rata hallitusti mahdollisimman nopeasti lähdöstä maaliin. Laskun arvostelussa on tärkeää, että lasku näyttää urheilullisesta, laskija pysyy oikolinjassa lähdöstä maaliin ja että hypyt ovat ilmavia, vaikeita sekä teknisesti oikein suoritettuja. Lisäksi laskusta otetaan aika, eli on myös laskettava mahdollisimman nopeasti. Arvostelussa 50% pisteistä saadaan laskutekniikasta, 25% hypyistä ja 25% ajasta. Lopulliset pisteet muodostuvat siis tuomareiden kahdesta osa-alueesta antamista pisteistä sekä laskuajasta.


Kumparelasku on viihdyttävä yleisölaji, sillä koko suoritus on nähtävissä yhdestä paikasta, toisin kuin monessa muussa lajissa. Kilpailusuoritusten aikana soi rytmikäs musiikki, laskijat haastavat itseään ja meno on vauhdikasta!


Kumparelasku on ollut virallinen olympialaji vuodesta 1992 (Albertville) ja oli esittelylajina Calgaryn olympialaisissa vuonna 1988.

Skicross

Skicross-rata on suunniteltu mahdollisimman vaihtelevaksi ja tavoitteena on löytää kilpailijoiden joukosta monipuolisimmat taidot omaava laskija. Rata rakennetaan tavalliseen alppihiihtorinteeseen ja se koostuu supersuur- ja suurpujottelutyyppisistä käännöksistä erilaisilla säteillä ja pituuksilla. Lisäksi radalla on erilaisia kumpuja, aaltolatuja (roller), hyppyreitä ja kallistettuja kaarteita (bank). Rollereissa on useita kumpuja peräjälkeen ja vauhdin kasvaessa voi olla mahdollista hypätä kahden kummun yli, eli ”tuplata rolleri”.


Lähtö tapahtuu skicrossia varten rakennetuista lähtöportista, missä neljälle laskijalle on oma ”karsina”. Portin rakenne muodostuu luukusta, jonka avautuessa laskija vetää kahvoista vauhtia ja syöskyy radalle yrittäen päästä muiden edelle.


Radan pituus on 800-1200 metriä, korkeusero 130-250 metriä ja yksi lasku kestää noin minuutin verran. Naiset ja miehet laskevat samalla radalla, mutta omissa sarjoissaan.


Kilpailuformaatti

Skicrossissa lasketaan ensiksi henkilökohtaiset aikalaskut, jolloin jokainen kilpailija laskee radan omalla vuorollaan. Aikojen perusteella 16 tai 32 parasta pääsee jatkoon finaalivaiheeseen. Tämän jälkeen lasketaan neljännesvälierät, välierät ja finaalit. Näitä varten kilpailijat sijoitetaan aikojen perusteella kaavioon neljän laskijan eriin.

Finaalivaiheessa jokaisesta erästä pääsee kaksi parasta jatkoon seuraavalle kierrokselle ja kaksi putoaa pois. Näin jatketaan kunnes kilpailijoita on jäljellä kahdeksan, eli kahden välierän verran.

Välierissä kaksi parasta kummastakin erästä pääsee jatkoon A-finaaliin ja kaksi huonointa putoaa B-finaaliin. Ensin ratkotaan B-finaalin sijoitukset 5-8 ja sen jälkeen A-finaalin sijoitukset 1-4. Näin ollen A-finaalin nopein on koko kilpailun voittaja.


Skicross on ollut olympialaji vuodesta 2010 (Vancouver).

Freeride / Vapaalasku

Vapaalasku on laji, jota harrastetaan hoidettujen rinteiden ulkopuolella. Muista alppihiihdon lajeista poiketen rinteeseen pääsy tapahtuu useimmiten ainakin osittain lihasvoimalla, joko kävelemällä, kiipeämällä tai hiihtämällä.


Vapaalaskua voidaan harrastaa tavallisilla lasketteluvarusteilla, mutta myös erityisesti vapaalaskuun soveltuvia varusteita on saatavilla. Merkittävimmät erot tavallisiin suksiin ovat niiden suurempi pituus ja leveys sekä mahdollisuus vapauttaa siteiden kantaosa siten, että siteen etuosasta muodostuu sarana ja ylöspäin nouseminen mahdollistuu. Hiihtämällä tapahtuvan nousemisen mahdollistavat pohjaan nousun ajaksi liimattavat nousukarvat, jotka estävät suksea luistamasta taaksepäin. Saman ilmiön havaitsee silittämällä eläintä vastakarvaan, alun perin nousukarvat olivatkin aitoa eläimen turkkia, mutta nykyään ne ovat pääasiassa teollisista materiaaleista valmistettuja.


Laskijan on syytä käyttää hiihtovälineiden lisäksi myös suojavarusteita. Suojavarusteista tärkein on tarkoitukseen sopiva oikean kokoinen kypärä. Polvisuojat suojaavat iskuilta ja pitäessään nivelen lämpimänä myös vähentävät trauma-alttiutta. Muita yleisesti käytettyjä suojavarusteita ovat selkäpanssari ja iskuilta suojaavat housut. Suojavarusteiksi voidaan myös laskea keliin sopivat suoja-asusteet, jotka suojaavat tarvittaessa tuulelta, vedeltä, lumelta, kylmältä jne.


Välttämättömiin lumivyörypelastusvälineisiin kuuluvat piippari (piipperi), sondi ja lapio. Jäätikkö- ja jyrkänneolosuhteet edellyttävät railopelastusvarusteita kuten ylle puettavat kiipeilyvaljaat, joita tarvitaan turvallista köyden kiinnittämistä varten, sekä erilaiset ankkuroivat välineet kuten jääruuvit, köysilenkit, ja muut ankkurointivarusteet. Hakku on vuoristovarustuksen perustyökalu.

Välineet

Freestylehiihtoharrastuksen aloittaminen ei vaadi erikoisvälineitä. Laskettelusukset, monot, sauvat ja kypärä ovat tietysti välttämättömät. Harrastuskipinän iskettyä ja taidon kasvaessa välineiltäkin vaaditaan enemmän. Parkeissa ja halfpipessa toimivat parhaiten twintip-sukset ja kumpareissa vastaavasti kumparesukset. Kaikessa tekemisessä on myös hyvä käyttää selkäpanssaria.